Sunnuntaiaamuna

Sunnuntaiaamuna matkaseurana

on kukkapuska ja kusihätä. 

Kunnes kuolema erottaa, ei sentään. 

Mutta myötä- ja vastamäessä tuli luvattua. 

Nyt on selkeästi se vastamäki. 

Selitykseksi ei kelpaa venähtänyt saunailta, 

Kiuas on kylmennyt aikaa sitten. 

Sunnuntaiaamukin on venynyt jo äärimmilleen. 

Viivytän kotiinmenoa koivikossa

ja ripustan kukat oksantynkään. 

Helpotan hätääni toisesta päästä.

Taivas armahda! 

Mikä vei tieni pientareen pusikoihin? 

Miksen seurannut kirkasta keskiviivaa? 

Matalapaine liimaa vaatteita ihoon

Ja varmistaa, että ihmispolon

Paineet ovat vaihtaneet sarkaa

fyysisestä henkiseen

levitäkseen sieltä taas jokaiseen soluun.

Tästä ei selvitä selittämällä. 

Luoja tietää, 

että tulen yrittämään

ja vaikenemaan,

samantien,

painavan katseesi alla.

Sillä kuka uskoisi, 

että ruttasin uuden autosi

nuoreen, vahvarunkoiseen raitaan, 

koska kiirehdin vaihtamaan kanavaa? 

Etten kuulisi paria säettä kauempaa

Mamban Lauantai-iltaa.